Kilpailualue
SM-pilkki 2014 järjestetään Viitasaarella Keitele-järven Kymönselällä su 23.3. Kilpailualue sijaitsee Viitasaaren keskustan välittömässä läheisyydessä. Kilpailualue on n. 11 km pitkä ja leveimmillään n. 3,5 km leveä ja se sisältää hyvin monentyyppisiä kalapaikkoja. Kisakeskuksena toimii Fenestran rannassa sijaitseva Matalalahti kilpailualueen keskivaiheilla, josta matkaa kisa-alueen etäisimpiin kolkkiin pohjoiseen tulee kuutisen ja etelään viitisen kilometriä.
Pohjois-Keiteleen vesi on melko kirkasta. Näkösyvyys on kevättalvella kahden metrin luokkaa. Vesi muuttuu kirkkaammaksi alueen eteläreunaa kohti. Lähivuosina myös Keiteleen humuspitoisuus on kasvanut selvästi.
Kisa-alueella on järjestetty paljon kisoja ja voittotulokset neljän tunnin ahvenkisoissa ovat vaihdelleet 2000-luvulla 6-22 kilon välillä. Voittopaikkoja on ollut ihan joka puolella aluetta, joten alue on hyvin tasapuolinen. Yli 20 kilon tuloksia on ongittu Vermatsaaren eteläreunalta ja Kirkkosaaren itäpuolelta. Tällöin joukossa on ollut paljon vauraampaa 100-700 g ahventa. Isompaa ahventa alueelta pilkitään yleensä selkäpakoilta ja penkkojen reunoilta 4-12 metrin syvyydeltä. Pientä 10-30g ahventa alueelta löytyy lähes kaikkialta ja sitä pilkitään yleensä 1,5-6 metrin syvyydestä. Joten pilkittävää syvyyttä löytyy kilpailualueelta erittäin runsaasti.  Vaikka ahven on edelleen pilkkijöiden valtalaji, särjet ovat erityisesti viime vuosina kasvattaneet osuuttaan pilkkisaaliissa. Kovin särkikanta on alueen pohjoisosissa Muikunlahdella.
Eniten pilkittyjä suurahvenalueita ovat Vermatsaaren eteläreuna, Ykspuisen ja Selkäsaarten alueet Kymönselän itärannalla ja Kirkkosaaren itäpuoli länsirannalla. Ison ahvenen pilkkijät käyttävät eniten tasapainoja, wolframimormuskoita ja isoja, leijaavia pystypilkkejä. Jos syönti on suotuisa, kisa voidaan voittaa myös rassaamalla joltain selkäpakalta riittävästi kyrmyniskoja.
 Pienille ahvenille mieluisia paikkoja löytyy Muikunlahden loivilta rannoilta, Vermatsaaren ja Kymönsaaren väliseltä lahtialueelta ja Merto- ja Kirkkosaaren ympäristöstä. Lisäksi Kymönselän itärannan kivikot ja saaristot tarjoavat erityyppisiä, oivia suojapaikkoja sekä ahvenille että pilkkijöille. Hyviä kevätalueita on erityisesti Pirttiselällä ja Hanhiniemen seudulla Kymönkosken läheisyydessä, mutta nämä paikat eivät ole vielä parhaimmillaan kisa-ajankohtana. Kalapaikkoja on paljon ja ahvenia riittää kaikille osallistujille.
Yleisimmin kisoissa käytetyt välineet ovat joko tapsi- tai ketjupilkkejä. Alueella on pärjätty kisoissa mm. Tapsan, Sakun, Nipan ja Pöystin pilkeillä. Alueen ahvenet eivät ole kovin kranttuja värien suhteen. Kaikki perusmetallivärit toimivat jossain tilanteessa. Pimeällä kelillä ja keskitalvella yleensä kirkkaat pilkit antavat saalista ja kirkkaalla kelillä hyvissä valaistusolosuhteissa mm. messingin, pronssin ja tompakin sävyt tuovat tulosta. Samoin suosikki morrivärejä on lähes yhtä paljon kuin käyttäjiäkin. Usein tapsin päästä löytyy sinisen, vihreän, punaisen tai oranssin sävyisiä mormuskoita tai ketjukoukkuja.  Syöttinä toimii kärpäsen ja surviaisen toukat ja myös ahvenen silmää käytetään paljon. Vaikkei tältä seudulta löydykään vannoutuneita värikoukkupilkkijöitä, alueen ahvenkanta on sellainen, että kisamenestystä saattaa tulla myös nappulalla.

.